Tove Jansson
- taiteilija rakastettujen Muumihahmojen takana

Tove Janssonin nimi on tunnettu liki kaikkialla maailmassa. Taiteilijana, kirjailijana, pilapiirtäjänä ja maailmanmatkaajana vietetty elämä heijastuu kuitenkin kenties parhaiten Muumeissa. Muumien kautta Tove kertoi meille murusia lapsuudestaan, arvoistaan ja jopa ikävästään. 


86-vuotiaaksi elänyt Jansson ehti luoda monipuolisen uran monella saralla. Muumitarinat olivat silti se tekijä, joka nosti hänet todelliseen supertähteyteen niin Suomessa kuin muuallakin. Tänä päivänä lukija voi taivaltaa Muumipeikon ja Nipsun seurassa Yksinäisille Vuorille noin viidelläkymmenellä eri kielellä. 

Tove Jansson ja lukuisia Muumihahmoja.

© Moomin Characters Oy

Äiti, isä ja veljet

Sekä Toven isä että äiti olivat molemmat taidealan ammattilaisia. Viktor Jansson (s. 1886) työskenteli kuvanveistäjänä, ja Signe ”Ham” Hammarsten-Jansson (s. 1882) oli taitava graafikko.

 

Viktorin kädenjälkiä voi nähdä vaikkapa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa Kaisaniemen puistossa, jossa Convolvulus -niminen naispatsas pitelee eteensä nostettuina. Vuonna 1931 pystytetyn patsaan mallina toimi tuolloin teini-ikäinen Tove.

 

Perheen äiti Signe muun muassa suunnitteli seteleitä Suomen Pankille ja piirsi 30 vuoden ajan Suomen postimerkkejä. Ajankuvasta poiketen Signe oli hyvinkin itsenäinen nainen, joka teki lujasti töitä tukeakseen perheen toimeentuloa.

 

Tove syntyi Helsingissä elokuussa 1914. Toven ollessa kuusivuotias syntyi ensimmäinen pikkuveli Per Olov Jansson, ja toinen veli Lars saapui täydentämään kuvaa vuonna 1926.

 

Kaikki perheen lapset seurasivat vanhempiensa jalanjälkiä; Tovesta kehkeytyi taiteellinen monilahjakkuus ja Per loi uraa taidevalokuvaajana ja kirjailijana. Lars ”Lasse” Jansson puolestaan kirjoitti useita teoksia ja myöhemmin käsikirjoitti ja piirsi Muumeja Toven apuna.

 

Tovelle perhe ja varsinkin äidin puolen suku olivat arvokkaita monessa merkityksessä. Taiteilijakodissa perheenjäsenet tukivat toinen toistaan, ja jopa Hamin veljien vaikutus näkyi Toven lyhyessä novellissa Rakkaat Enoni. Näin perhe oli sekä Toven voimavara, että yksi tärkeimmistä inspiraatioista.

 

Lapsuus

”Ehkä meidän Tovestamme tulee vielä kerran suuri taiteilija. Todella suuri!” 

– Viktor kirjeessään Signelle vuonna 1918

 

Tove vietti suurimman osan lapsuus- ja nuoruusaikaansa Helsingin Katajanokalla, jossa saman osoitteen katon alle oli kertynyt paljon muitakin taiteilijoita. Kesäisin aikaa vietettiin Hamin suvun omistamalla Ängsmarnin huvilalla, joka sijaitsi Blidön saarella Tukholman saaristossa.

 

Huvilan oli rakennuttanut Toven äidinisä, joka oli valinnut huvilalle paikan kauniista laaksosta. Laaksoa ympäröivät metsät, vuoret ja meri. Vartuttuaan tätä kaikkea Tove käyttäisi innoitteena Muumilaakson luomiseen.

 

Tove asui lapsena äitinsä kanssa myös Ruotsissa, paossa Suomen levottomuuksia sisällissodan aikana. Viktor taisteli tuolloin valkoisten joukoissa ja Signe lähetteli ahkerasti kuvia tyttärestä tätä ikävöivälle isälle.

Saaret

Tove Janssonin rakkaus saariin ja mereen välittyy sekä kirjoitetuissa tarinoissa että monissa piirroksissa ja maalauksissa. Pitkät lapsuuden kesät Tukholman saaristossa ja Porvoon Pellingissä kytivät Tovessa unelmana omasta saaresta – haave, joka toteutui 1960-luvulla. Tuolloin Tove kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa hankki pienen Klovharun saaren omistukseensa. 

 

Klovharulla, Pellingin saaristossa Tove ja Tuulikki asuivat lopulta noin 30 vuotta. Muutamista rakennuslupia koskevista hankaluuksista huolimatta karulle saarelle rakentui matala, mutta kodikas mökki. Sen kätketty salaisuus ja Toven ylpeydenaihe oli suuri, 25 neliön kokoinen kellari, joka oli tilavuudeltaan vielä mökkiäkin isompi. 

 

Pellingin saaristossa sijaitsi aikanaan myös Glosholmin majakka, joka räjäytettiin talvisodassa 1940. Vaikka majakkatorni oli jo poissa ensimmäisen muumikirjan ilmestyessä, innoitti majakka Tovea Muumitalon muodon suunnittelussa. 

 

Saaret ja meri ovat esillä myös monissa muumimukeissa, mm. Iltapurjehdus (2010), Muumin päivä (2018) ja Iltauinti (2019) ilahduttavat tunnelmallisilla kuvituksilla. 

Opiskelu

”Perheen vuoksi minusta on tultava taiteilija.”

– Tove opiskellessaan Tukholmassa vuonna 1930 

 

Jo 14-vuotiaana Tove oli vahvasti mukana turvaamassa perheen elantoa auttamalla äitiään kansikuvapiirroksissa ja sittemmin toimimalla mallina isänsä veistoksille. 14-vuotiaana Tove myös julkaisi salanimellä ihka ensimmäiset piirroksensa Allas Krönika -lehdessä. 

 

16-vuotiaana Tove valmistui Broberska samskolanista ja aloitti samana vuonna, 1930, opinnot Tukholman taideteollisessa koulussa. Opiskelut jatkuivat Toven palattua Helsinkiin, jossa hän aloitti Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa (nyk. Taideyliopiston Kuvataideakatemia) vuonna 1933. Hän valmistui vuonna 1937, mutta opinnot eivät päättyneet siihenkään – opinnot veivät Tovea myöhemmin muun muassa Pariisiin. 

Ura taiteilijana ja kirjailijana

Jo ennen Muumien läpimurtoa Tove loi uraa monella saralla ja monista hänen maalauksistaan voi nähdä eri taiteilijoiden ja tyylisuuntausten vaikutuksia. Monilahjakkaana Tove Jansson mm. piirsi pilakuvia ruotsinkieliselle pilalehti Garmille, sekä kirjoitti ja maalasi tunnetuimpia töitään Ullanlinnankadun ateljeessaan. 

 

Kirjoja ja novellejakin syntyi; Muumikirjojen ohella Tovelta julkaistiin yhteensä 12 teosta. Vaikka kirjoittaminen oli Tovelle enemmän harrastus kuin ammatti, oli kirjallinen tuotanto yhtä laaja-alaista kuin hänen työnsä kuvataiteen puolella. 

 

Muumit

Aivan ensimmäiset muumit teini-ikäinen Tove hahmotteli jo 1930-luvulla. Itse asiassa ihka ensimmäinen muumi seikkaili vähemmän mairittelevasti Ängsmarnin huvilan ulkohuussin seinällä. Alkuperäisissä piirroksissa muumihahmot olivat vielä kaukana nykyisin tunnetuista, herttaisista olennoista. Ensimmäiset muumit olivat pikimustia, laihoja ja niillä oli punaiset silmät ja toisinaan myös sarvet. 

 

Talvisodan aikana kirjoitettu Muumit ja suuri tuhotulva julkaistiin syksyllä 1945. Se ei vielä juuri herättänyt huomiota, vaan vasta kolmannen muumikirjan myötä muumit löivät itsensä läpi. Taikurin hattu julkaistiin 1948 ja jo 50-luvulla kuluttajat saattoivat ostaa mm. muumileluja, muumikoruja ja jopa muumikuosisia solmioita Helsingin Stockmannilta.

 

50-luvulla valmistettiin myös ensimmäiset muumiastiat, joskin nykyisten mukien tuotanto alkoi vasta vuonna 1990. Ensimmäinen ”nykyaikainen” muumimuki oli Muki vihreä, tai Vihreä sarjakuva. Mukin kuvitus oli peräisin Toven sarjakuvasta Aloitamme uuden elämän, ja mukin kyljissä Muumipappa kiipeää puuhun etsimään omaa rauhaa.

 

1950-luvulla Tove Jansson nousi kuuluisuuteen. Seuraavien 20 vuoden aikana muumit valloittivat maailman niin satukirjoissa kuin sarjakuvissakin. Vuonna 1970 Tove kohtasi sekä identiteettikriisin että suuren surun, kun äiti Signe kuoli. Toven omien sanojen mukaan äiti oli aina ymmärtänyt häntä paremmin kuin kukaan muu, ja Tove itse piti äitiään esikuvana itselleen. 

 

Ikävä synnytti haikean ja melankolisen muumikirjan Muumilaakson marraskuu, jossa muumiperhe on jättänyt laakson. Sen jälkeen julkaistiin vielä kaksi Toven tekemää muumikirjaa; Vaarallinen matka (1977) ja Outo vieras Muumitalossa (1980). 

Elokuva Tove Janssonista

Tove Janssonin elämästä kertova elokuva nähdään valkokankaalla myöhäissyksyllä 2020. Lyhyesti ja ytimekkäästi nimetyn TOVE-elokuvan on ohjannut Zaida Bergroth ja käsikirjoittanut Eeva Putro. Nuoren Tove Janssonin roolia näyttelee Alma Pöysti, jolle rooli on jo entuudestaan tuttu teatteriesityksistä. 

 

Elokuva keskittyy Tove Janssonin elämään sodanjälkeisessä Suomessa, vuosien 1943-1956 välille. Tuolloin Tove oli elämänsä käännekohdassa, etsimässä vapautta ja suuntaa taiteilijana.

 

Tove-elokuvan ensi-ilta on 2.10.2020. Katso elokuvan traileri alta.

Lähteet: Moomin.com, Wikipedia, Tovejansson.comHamhelsinki.fiMuumimuki.fi ja Muumimukit.com.

Kuvat © Moomin Characters Oy

favicon

Lataa ilmaiseksi

Tunnista helposti harvinaisin muumimuki ja pysy ajan tasalla kaikista uusista tuotteista

MukikuvastoLiity nyt Muumimukien sisäpiiriin, niin saat sähköpostiisi latauslinkin ilmaiseen Keräilijän mukikuvastoon. Kuvasto kattaa kaikki Muumimukit 1990-luvulta lähtien ja sisältää vaihtuvia etuja.